Lehtikala |
Kookas, litteä ja isoeväinen lehtikala on enimmäkseen rauhallinen ja arvokas, mutta pystyy reviirikahinoissaan näyttämään todellista kunnon kirjoahven hurjuutta. Laji on kohtalaisen helppohoitoinen ja sen viljely on sekä melko helppoa että erittäin jännittävää, joten se sopii mainiosti ensimmäiseksi kirjoahveneksi isohkon akvaarion omistajalle. Lehtikalasta on useita väri- ja muita muunnoksia, mm. kokomusta, kultainen, marmori, huntuevä ja helmisuomu. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta, Amazonasilta. Laji voi elää noin 10-vuotiaaksi.
KOKO:
Pituus 15 cm, ison kalan korkeus evien kärjistä mitattuna jopa 40 cm.VAATIMUKSET:
Aika kestävä. pH 6,0–7,0, lämpötila 24–28 °C, pehmeä vesi (dH alle 15). Nuoret kalat ovat parvikaloja ja niitä tulisi pitää vähintään 5 yksilön ryhmässä, aikuisia voi pitää pareittain. Akvaarion minimikoko nuorten kalojen pikkuparvelle tai yhdelle pariskunnalle 200 L, kahdelle pariskunnalle 400 L. Akvaarion minimikorkeus 50 cm. Ei pidä kovin kovasta virtauksesta. Reviirikala, mikäli pareja on useita tulee reviirinrajoiksi tarjota isoja juurakoita ja kasvipuskia.RUOKINTA:
Lähes kaikkiruokainen ja melkoisen ahne. Hiutaleet, pelletit, kaikenkokoiset elävät tai pakastetut eläimet. Voi syödä pieniä kaloja.SOVELTUVUUS JA LUONNE:
Sopiva kala isoon seura-akvaarioon. Tulee hyvin toimeen useimpien muiden kalojen kanssa. Sopimattomia seuralaisia ovat vain hyvin pienet kalat, jotka lehtikala syö, sekä kaikkein hurjimmat ja vauhdikkaimmat kalat. Nuorena viihtyy parhaiten parvessa. Aikuisena kutuaikana pareittain, kutuajan ulkopuolella löyhässä parvessa. Liian pienessä akvaariossa hallitseva lehtikalapari saattaa jopa tappaa heikommat lajitoverinsa.SUKUPUOLIEROT:
Hyvin pienet. Aikuinen koiras on hieman kookkaampi ja sen niska on kyrmympi. Kutuvalmiin tai usein kuteneen vanhan pariskunnan sukupuolet voi erottaa siitä, että naaraan munanasetinputken pää on tylpempi kuin koiraan vastaavan elimen, maitiputken, pää.LISÄÄNTYMINEN:
Melko helppoa, onnistuu jopa seura-akvaariossa. Pariskunta puhdistaa leveän kasvinlehden tai muun sileän pinnan ja kutee sille. Ne vahtivat tarkasti muniaan, mutta akvaariosta on syytä poistaa ahneimmat mädinsyöjät kuten partamonnit. Kun poikaset lähtevät uimaan, emot hoitavat ja suojelevat niitä. Pienet poikaset syövät likoeläimiä, artemiaa ja teollisia poikasruokia. Lähes kaikki myytävät lehtikalat ovat viljeltyjä.
Vertti
Kunkku
Mortti
